Miten työttömien rankaiseminen lisää työpaikkoja?

Sattuipa tänään silmään, kun Helsingin Sanomat uutisoi hallituksen nimeämän työryhmän keksimistä ”keinoista”, joiden tarkoituksena on nostaa työllisyysastetta ja hoitaa kroonista suurtyöttömyyttä. Näistä on tarkoitus päättää elo-syyskuussa.

Listalla olisi myös karvaita keinoja, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentäminen sen tasoa porrastamalla esimerkiksi 150 päivän jälkeen.

Niin ikään ryhmä ehdottaa työehtosopimuksen alittavaa palkkatasoa pitkäaikaistyöttömälle.

Mikään ei ole mustavalkoista ja näitä juttuja on takuulla tutkittu, eikä mitään päätöksiä tehdä kevyin perustein, mutta… Oma terve järkeni – työnhakijoiden ja työnantajien välissä töitä tekevä järkeni – sanoo seuraavaa:

Vaikka työttömien joukosta takuulla löytyy niitä jamppoja, joista on mukavaa istuskella kotona ja nostaa ansiosidonnaista sen kummemmin hakematta töitä, on melko varmasti suurimmalla osalla kova tahto päästä töihin ja sen eteen myös tehdään asioita.

Hakijoiden määrä on valtava, mutta yrityksillä ei ole varaa palkata työvoimaa vaan kulkusuunta työpaikan ovesta on ennemminkin päinvastainen. En jaksa ymmärtää, miksi työttömiä rangaistaan tilanteessa, jossa kaikille ei ole oman alan töitä (tai muutakaan, monessa tapauksessa). Jos yhteen työpaikkaan hakee 350 ihmistä, onko se niiden 349 ihmisen syy, etteivät he ole työllistyneet?

Helsingin Sanomat ei avannut sen kummemmin, mitä muita toimenpiteitä työryhmä on ehdottanut, mutta toivon todella että ehdotuksiin kuuluu jotakin, joka helpottaa yritysten – siis TYÖNANTAJIEN – elämää. Kun yrityksellä on edellytykset toimia ja ollaan voiton puolella, on myös varaa palkata henkilöstöä. Kerran jos toisenkin olen kuullut jonkun sanovan, ettei Suomessa kannata olla yrittäjä. Yrittäjyyskin voisi olla monelle työttömälle mieleinen tapa työllistyä, mutta kun ei kannata. Ihmiset voisivat myydä omaa osaamistaan, mutta kun ei kannata. Alkuun voisi vaikka kokeilla osa-aikaisesti, mutta kun ei kannata – vievät loputkin työttömyysturvasta.

Onko työryhmä todella ajatellut sellaisen ihannetilanteen, että karkeasti sanottuna ja pahasti pyöristäen Suomessa on viisi miljoonaa ihmistä ja viisi miljoonaa työpaikkaa? Kehtaan olla eri mieltä.

Sitten lähdetään siihen keskusteluun, että kyllähän meillä on Te-toimiston tilastojen mukaan ollut tänäkin vuonna paaaaaljon työpaikkoja, joita ei ole täytetty koska hakijoita ei ole ollut. Tiedän, olen itsekin yrittänyt tuloksetta löytää työntekijöitä tiettyjen alojen tehtäviin. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi hitsaaja tai kirvesmies. Nuoria kavereita tupsahtaa todistukset kädessä ammattikouluista kuin lapsia liukumäestä, mutta mitään osaamista ei ole. Siis käytännön osaamista. ”Ei siellä harjoittelussa päässyt mitään oikeita töitä tekemään”, on minulle sanottu lukemattomia kertoja työhaastattelussa. Ne avoimet työpaikat olisi mahdollista täyttää, eihän meiltä ihmiset ole loppu. Jonkun on otettava ensimmäinen askel ja opetettava. Oppiiko se lapsi käymään potalla jos ei äiti ja isi näytä, miten se tapahtuu?

Palkkatason laskeminen työehtosopimuksen alle on sinänsä varmaankin ihan toimiva ajatus. Jospa yrityksillä sitten olisi varaa palkata työntekijöitä. Olen tavannut paljon ihmisiä, jotka kertovat olevansa valmiita alempaan palkkaan, mutta eivät kyseisellä palkalla voi töihin mennä koska työehtosopimus kieltää. Tässä on hyviä ja huonoja puolia. MUTTA. Mitä tapahtui yhdenvertaisuuslaille? Miksi tämä koskee vain pitkäaikaistyöttömiä? Miksi palkkatukea myönnetään nykypäivänä lähes yksinomaan pitkäaikaistyöttömille ja nuorille – niillekin vain jos on tosi hyvä selitys?

HS:n tietojen mukaan työryhmä olisi päätymässä 19 keinon listaan, jolla yritetään patistaa väkeä töihin ja vähentää paisuvaa pitkäaikaistyöttömyyttä.

Patistaa väkeä töihin? Olen itse vastaanottanut pelkästään kesän aikana 700 työhakemusta. Olenko pystynyt työllistämään jokaisen heistä? En.

Odotan innolla, minkälaisia ”keinoja” lista pitää sisällään. Toivon myös hartaasti, että media nosti esille nämä yllä mainitsemani kohdat vain nostaakseen mielettömän kohun.

Listalla on niin ikään pehmokeinoja: osaamisen vahvistamista, digitalisointia sekä sosiaalisia ja työkyvyn parantamiseen liittyviä ehdotuksia.

Oikein hyvä. Näistä tykkään. Mutta entä jos yritysten kyky työllistää on yksinkertaisesti niin heikko, ettei mikään osaamisen vahvistaminen sitä korjaa?

Tajunnanvirtaa. Kiitos että luit tänne saakka.

Mainokset

One thought on “Miten työttömien rankaiseminen lisää työpaikkoja?

  1. Täyttä asiaa, juuri noin se on.

    Yrittäjyys-kursseja järjestetään, mutta moni voi joutua tahtomattaan siihen ansaan, että ei oo myöskään tuloja sitten välttämättä. Koskaan. Paitsi hippusia. Miksi kannattaa olla mieluummin työtön? Tai rankaista siitä sitten, kuten nytkin kun laskutuspalvelujakin satunnaisesti käyttävät voidaan katsoa täyspäiväyrittäjiksi (vaikka saisivat vaan muutaman kympin silloin tällöin). Ei ole mitään mieltä tässä, että yrittämisestä rangaistaan aikoina kun se olisi yksi järkevin tapa työllistyä ja ehkä työllistää muitakin. Kyllä moni suorastaan roikkuu löysässä hirressä kun haluaisi myydä osaamistaan yrittäjänä, mutta ei uskalla ottaa riskiä! Ainoastaan kokoaikaisena vakkaritekijänä/ rikkaana ei oo niin riskejä, mutta eri juttu onko sitten aikaa tai intressejä lisätienestille….

    Liked by 1 henkilö

Kommentoi (onnistuu myös anonyymisti, kun jätät kentät tyhjäksi)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s