Miten töitä haetaan – tai oikeastaan, miten niitä ei haeta?

Jokaisen työnhakijan pitäisi työhakemusta lähettäessään astua hetkeksi rekrytoijan saappaisiin. Tehdä hieman mielikuvaharjoittelua. Sulkea silmät ja kuvitella olevansa se henkilö, joka hakemuksen vastaanottaa. Se henkilöhän ei tiedä hakijasta mitään. Hänellä ei ole minkäänlaisia ennakkotietoja. Hänellä on vain ne tiedot, jotka hän saa hakemuksesta ja CV:stä. Miten tämä ihminen voi arvioida hakijan soveltuvuutta kyseessä olevaan työtehtävään, jos hakija itsekään ei osaa selittää miksi työtehtävä kuuluisi hänelle?

Siksipä – siinä silmät kiinni istuessa ja asiaa pohtiessa – tulisi ensisijaisesti miettiä, minkälaisia tietoja tuo tuiki tuntematon rekrytoija voisi kaivata. Mitä hänen tarvitsee tietää, jotta hän pystyy tekemään perusteltuja päätöksiä hakijan suhteen? Mitä tietoja hän ei tarvitse?

pexels-photo-52608

On suorastaan uskomatonta, että tällä Google-aikakaudella ihmiset eivät yhä edelleenkään osaa tehdä työhakemuksia. (No, jotkut toki osaavat, propsit siitä heille.) Tässä muutamia esimerkkejä siitä, miten töitä ei kannattaisi hakea.

  1. Pelkällä CV:llä
    Mukana on oltava saatekirje, hakemusteksti, jotain! Pelkkä luettelo työhistoriasta ei kerro rekrytoijalle mitään esimerkiksi siitä, minkälaiset asiat hakijaa kiinnostavat, minkä tyyppisessä roolissa hän itsensä näkisi tai minkälaisia tavoitteita hänellä on työuransa suhteen.
  2. CV:n toistamisella hakemuksessa
    Hakemus ei ole sitä varten, että siinä voi pitkillä lauseilla kertoa tismalleen saman sisällön, joka löytyy CV:stä. Hakemuskirjeen avulla tuodaan esille ne asiat, jotka CV:stä eivät ilmene.
  3. Kertomatta, minkälainen työ kiinnostaa
    Tämä koskee erityisesti avoimia hakemuksia. Iso osa hakijoista unohtaa avoimessa hakemuksessa kertoa, minkälaista työtä he ovat hakemassa. Rekrytoijan tehtävä ei ole lähteä sitä selvittämään. (Itse tosin kysyn poikkeuksetta lisätietoja ja tarkennan, että mitäs tässä nyt ollaan hakemassa, mutta samaa ei voi odottaa kaikilta rekrytoijilta.)
  4. Kertomatta osaamisesta mitään
    Vastaan tulee yllättävän paljon hakemuksia, joissa ei yhtään avata omaa osaamista. Täytyyhän rekrytoijan hyvänen aika tietää, mitä hakija osaa tehdä!
  5. Kertomalla osaamisesta hienoilla lauseilla, mutta sisällöttä
    On hienoa, että hakija osaa käyttää sivistyssanoja ja kirjoittaa monimutkaisia lauseita, mutta näissä usein unohtuvat käytännön asiat. Mitä hakija ihan oikeasti käytännössä osaa? Sama koskee isoja kokonaisuuksia. Itse voisin esimerkiksi sanoa hallitsevani rekrytoinnin erinomaisesti, mutta se ei loppupeleissä kerro paljoakaan. Mitä minä siis oikeasti osaan? Olenko hyvä keskustelemaan ihmisten kanssa tai tunnistamaan osaamista? Olenko taitava kirjoittamaan työpaikkailmoituksia ja käsittelemään hakemuksia? Tunnenko työlainsäädännön osa-alueet ja osaanko tehdä työsopimuksia? Tiedänkö, mistä ja miten työnhakijat tavoitetaan?
  6. Ilman asiasanoja
    Mikään ei ole nautinnollisempaa, kuin lukea hakemusta jossa tuodaan heti esille tärkeimmät asiasanat. Mitkä ovat ne tärkeimmät asiat, jotka hakija osaa? Kun hakemuksesta / CV:stä löytyy työtehtävään soveltuvat asiasanat, syttyy myös motivaatio lukea hakemus hartaudella alusta loppuun saakka.
  7. Ymmärtämättä, mitä yritys tekee
    Rekkakuskin ei välttämättä kannata hakea töitä markkinointitoimistosta. Melko kärjistetty esimerkki, mutta… No, ei oikeastaan, näitäkin tulee vastaan. Hakemusta lähettäessä olisi syytä selvittää, mihin sitä ollaan lähettämässä. Hakija antaa myös itsestään välittömästi paremman kuvan, jos osaa hakemuksessa kuvailla omaa osaamistaan kyseessä olevan yrityksen näkökulmasta. Kun ymmärtää yrityksen toiminnot, on itsekin helpompi nähdä mihin tehtäviin voisi luontevasti soveltua.
  8. Olemalla muiden klooni
    Olen ahkera, oma-aloitteinen ja positiivinen tiimityöskentelijä. Niin varmasti olet, ja niin kaikki muutkin sanovat olevansa. Kaivaisin pintaa syvemmältä.
  9. Osoittamatta motivaatiota yritystä kohtaan
    Sitä sanotaan, että jokaista työtehtävää kohden pitäisi olla erikseen kirjoitettu hakemus. Itse sanoisin, että hakemuksen ensimmäisen kappaleen muovaaminen kuhunkin yritykseen sopivaksi riittää. Ensimmäisessä kappaleessa on syytä tuoda esille, miksi kyseinen yritys tai työtehtävä kiinnostaa ja miksi oma osaaminen sopisi siihen kuin nenä päähän. Kaikki muun on ekstraa, jota suurin osa rekrytoijista ei lue – korkeintaan silmäilee. Jos ei hakija millään tasolla osoita olevansa yrityksestä kiinnostunut, on hakemus jo puolessa välissä matkalla roskakoriin.
  10. Tekemällä virheitä
    Muistan ikuisesti, kun sain hakemuksen, jossa ihminen kuvaili olevansa ”tarkak ja tämsällinen”. Oikolukemisen tärkeyttä ei voi kylliksi korostaa. Jos ei hakija luota omiin taitoihinsa tarkastuksen osalta, voi siihen hommaan pyytää ystävää. Olisi myös syytä kirjoittaa vastaanottajan nimi oikein, mikäli häntä halutaan tuttavallisesti moikata sähköpostin tai hakemustekstin alussa. Myös yrityksen nimi kannattaa kirjoittaa oikein ja erityisesti niitä massahakemuksia tehdessä varmistaa, ettei jossain hakemuksen rivien välissä puhuta jostain aivan muusta yrityksestä.

Oikeasti tarkoituksenani oli luetella korkeintaan viisi esimerkkiä, mutta kun vauhtiin pääsee niin laukataan sitten! Tarkoituksenani ei ole nälviä työnhakijoita vaan opastaa esimerkein tekemään asiat oikein. Henkilökohtaisella tasolla turhauttaa eniten se, että näissä asioissa on vaikeaa löytää apua ja sitten niitä vasemmalla kädellä tehtyjä hakemuksia viljellään pitkin maita ja mantuja. Joskus sitä löytää enemmän apua siitä, että näkee mitä tekee väärin, kuin siitä että tekisi ”näin teet” -ohjeiden mukaan. Toivottavasti joku sai tästä hyviä vinkkejä. Tsemppiä työnhakuhommiin, harjoitus tekee mestarin!

Jos kaipaat apua työhakemuksen tai CV:n laatimisessa, tuuppaa meiliä osoitteeseen iina.korpivaara@gmail.com. Toistaiseksi pystyn jeesaamaan veloituksetta. 😊

Mainokset

Kommentoi (onnistuu myös anonyymisti, kun jätät kentät tyhjäksi)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s