Mikä ihmeen käyttäjälähtöisyys?

Vielä vuosi sitten kuvittelin tietäväni kaiken mitä tarvitsee tietää modernista teknologiasta, uusimmista sosiaalisen median palveluista ja nykyaikaisesta yritystoiminnasta. Kuvittelin eläväni aallonharjalla. Ilmeni, etten tiennyt mistään mitään.

Tullessani töihin Leadinille (nyk. osa Goforea), ilmaisut kuten frontti, bäkki, full stack, UX, UI ja pamu olivat minulle silkkaa hepreaa. En ollut koskaan kuullutkaan mistään UX-suunnittelusta. Kuvittelin sen olevan jokin tekninen ilmaus, vähän niin kuin java-koodari. (Lupa nauraa.) Kun nämä termit sitten minulle avattiin fiksumpien ihmisten toimesta, avautui silmieni edessä samalla valtava digitalisaation ja palvelumuotoilun maailma, josta en ollut tiennyt mitään. Siis käyttäjälähtöinen suunnittelu – mieletön konsepti!

pexels-photo-28462 (1)

Suomessa on varmaan aika paljon muitakin ihmisiä, myös yrittäjiä, jotka elävät yhä siellä samaisessa pimennossa, josta minä olen nyt itseni kammennut takaisin valoon. Miten moni palvelu tai liiketoiminta voisikaan hyötyä ammattilaisten tekemästä käyttäjätutkimuksesta, palvelumuotoilusta, liiketoimintasuunnittelusta ja moderneista, oikeasti toimivista, sähköisistä järjestelmistä!

On hauska huomata, miten uusia asioita oppiessa alkaa kiinnittää ympäristöönsä eri tavalla huomiota. Yritin esimerkiksi jonakin iltana katsoa Yle Areenasta ohjelmaa, kun huomasin mutisevani ääneen: ”Onpa kammottava käyttöliittymä, tämä vaatisi kyllä käyttäjälähtöistä suunnittelua ja pahasti!” En ikinä aikaisemmin olisi ajatellut noin. Korkeintaan olisin puhissut, miten vaikeaa on löytää etsimänsä jakso. Sanat, kuten käyttöliittymä ja käyttäjälähtöinen, eivät kuuluneet sanavarastooni vielä viime vuoden puolella.

Onhan se nyt järjellä ajateltuna minkä tahansa yrityksen etu, että palvelut ja tuotteet suunnitellaan sellaisiksi, että niiden käyttäjät haluavat niitä käyttää. Sehän pätee mihin tahansa liiketoimintaan. Käytkö mieluummin ruokakaupassa, jossa tuotteet on selkeästi jaoteltu, esimerkiksi niin että maitotuotteet löytyvät samasta paikasta, vai sellaisessa, jossa kevytmaito on murojen vieressä, rasvaton maito limuhyllyssä ja jogurtit hedelmäosastolla? Sama logiikka pätee ihan kaikkeen liiketoimintaan. Jos käyttäjän mielestä palvelua tai tuotetta on hankala käyttää, sitä ei käytetä – eikä siis myöskään osteta.

On ihan ok myöntää, jos ei tajua jotain asiaa. Tässähän minäkin kovaan ääneen kuulutan olleeni aivan höpsö. Joku saattaisi ajatella vaikka Leadinin tai Goforen nettisivuja selatessaan, että ”enhän minä tällasista mittään ymmärrä”. Hienous on siinä, ettei tarvitse. Parhaat palveluntarjoajat osaavat myös rehellisesti sanoa sen, jos yritys ei mitenkään voi hyötyä heidän tarjoamistaan palvelukokonaisuuksista. Parhaassa tapauksessa voi kuitenkin itse nostaa jalat pöydälle ja antaa alan ammattilaisten hoitaa palvelut siihen kuntoon, että käyttäjien määrä moninkertaistuu ja liikevaihtoa alkaa olla parin Bahaman reissun verran. Yrittäjän ei tarvitse tajuta, jos me tajutaan.

Ne pärjää, joilla on aidosti ”asiakas ensin” -mentaliteetti. Sitä voi olla kovasti tyytyväinen itseensä ja keksimäänsä juttuun, paukutella henkseleitä ja uskoa itseensä, mutta sillä ei ole mitään merkitystä, jos asiakas ei näe koko hommassa mitään järkeä. Vai mitä luulet?

Mainokset

Kommentoi (onnistuu myös anonyymisti, kun jätät kentät tyhjäksi)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s