Emotionaalinen kestävyys on tärkeä taito työelämässä

Emotionaalisen kestävyyden merkitys kasvaa alati muuttuvassa työelämässä enenevissä määrin. Organisaatiot ja niiden toimintatavat muuttuvat, teknologiat kehittyvät, työskentelytavat muodostuvat ketterimmiksi ja digitalisaatio vie meitä kuin pässejä narussa – ja kaiken tämän keskellä täytyisi pitää itsensä kasassa.

Mitä emotionaalinen kestävyys tarkoittaa?

Emotionaalisella kestävyydellä tarkoitan
a) kykyä sietää mm. muutoksia, painetta, vastoinkäymisiä, epäonnistumisia ja epävarmuutta
b) kykyä säädellä tunnereaktioita, joita edellä mainitut asiat voivat aiheuttaa
c) kykyä jatkaa eteenpäin mahdottomaltakin tuntuvissa tilanteissa

Tätä taitoa tarvitaan kaikilla elämän osa-alueilla, jotta selvitään kuormittavista tilanteista, olivat ne sitten lapsiperhearkea, avioero, läheisen menettäminen, työttömyys, loukkaantuminen tai sairaus, ajanhallintaongelmat tai mikä tahansa stressiä aiheuttava tapahtuma tai ajanjakso. Tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin keskittyä nimenomaan työelämässä tarvittavaan emotionaaliseen kestävyyteen.

Lisäksi on syytä huomioida, että monesti esimerkiksi luovat persoonat ovat tunneherkempiä, kuin analyyttiset persoonat. Tämä ei tarkoita, että analyyttisillä ihmisillä olisi lähtökohtaisesti parempi emotionaalinen kestävyys, vaan ero löytyy synnynnäisistä ominaisuuksista, temperamentista.

Jatkuvan muutoksen sietäminen

Nykytyöelämässä korostuu jatkuva muutoksen tarve. Kehitys on niin vikkelää, että seuraaviin muutostoimenpiteisiin ryhdytään heti, kun edellinen on saatu päätökseen. Työelämässä kuulee enenevissä määrin kommentteja, kuten ”Juuri kun oli hetken tyyntä, taas mennään!” tai Aina Inkeri Ankeista lainatakseni: ”Onko kaiken aina pakko muuttua?”

On. Kaiken on pakko muuttua, ja jos ei muutoksessa pysy perässä, putoaa auttamatta kelkasta. Näin ainakin uskotaan, mutta onko se totta? Ei välttämättä, eikä ainakaan joka tilanteessa.

Rekrytointi on yksi sellainen työ, joka on vuosikaudet pysynyt verrattain samanlaisena. Sille on rakennettu kaava ja sitä kaavaa on noudatettu liiankin orjallisesti. Nyt sitä kaavaa on lähdetty rikkomaan enemmän ja enemmän, eikä rekrytointi enää tapahdukaan perinteisellä hakemus-haastattelu-palkkauspäätös -periaatteella. Tämän oivaltamisessa olen toden totta tarvinnut emotionaalista kestävyyttä ja paljon! Ensinnäkin on pitänyt murtautua ulos omasta kuplastaan nähdäkseen, mitä mahdollisuuksia sen ulkopuolella on. Miten asiat voisi tehdä toisin. On pitänyt kehittää ja kehittyä. On pitänyt viedä omaa uudenlaista näkemystä eteenpäin myös muille sidosryhmille. On pitänyt ottaa huomioon eri näkökulmia (miten työnhakijat suhtautuvat uusiin tapoihin, onko laissa jotain pykäliä, jotka estävät uudistumisen tähän suuntaan jne.). On pitänyt pohtia, mitkä osa-alueet vanhassa kaavassa toimivat edelleen. Kaikki tämä vaatii valtavasti ajatustyötä ja kykyä sietää omaa epävarmuutta uuden äärellä.

Toinen oman elämän esimerkki on vanhempainvapaa, jonka aikana emotionaalista kestävyyttä kysyttiin koko elämän edestä. Kun on yhtäkkiä vastuussa toisesta ihmisestä, elävästä olennosta, jonka selviytyminen tässä maailmassa riippuu minun valinnoistani ja tavoistani toimia, tulee vähän väkisin oltua pikkuisen paniikissa. Sitten luonto tulee apuun. Äidinvaisto. Joku yliluonnollinen voima, joka nostaa – ainakin hetkellisesti – emotionaalisen kestävyyden huippuunsa. Pystyn mihin vaan. Käytän itseäni tarvittaessa ihmiskilpenä suojellakseni tuota pientä olentoa. Se on uskomaton voima.

Ehkä juuri tämä primitiivinen suojeluvaisto vie energiaa kaikesta muusta. Arjen pyörittäminen voi tuntua raskaalta. Pienen lapsen kehitysvaiheet ovat rankkoja, koska ne tuovat mukanaan itkuisuutta ja pahantuulisuutta, jonka äärellä vanhempi voi tuntea olonsa avuttomaksi. Pieni ei osaa kertoa, mikä on hätänä. Täytyy muistaa paljon asioita, huolehtia oikeanlaisesta ruoasta ja ruoka-ajoista, ulkoilla, leikkiä, pestä pyykkiä, suunnitella päiviä, käydä kaupassa, matkustaa mummolaan ja tehdä kaikki niin pahuksen hyvin, toisen roikkuessa tyytymättömänä lahkeessa. Riittämättömyyden tunne voi olla musertava. Se on raskasta, mutta siitä oppii ja kehittyy.

Tästä päästäänkin seuraavaan, eli…

Emotionaalinen kestävyys on taito, jonka voi oppia

Ennen vanhempainvapaata olin luontaisesti muutosvastarintainen. Uusiin tilanteisiin sopeutuminen tuntui hankalalta, mutta samanaikaisesti tapoihin kangistuminen turhautti. Halusin kehittää, tehdä asiat järkevämmin. En suostunut tyytymään mihin vaan. Nyt, palattuani töihin, huomaan sen muuttuneen. Vanhempainvapaan aikana emotionaalinen kestävyyteni kehittyi huimasti ja vasta muutaman työpäivän jälkeen huomaan sietäväni epävarmuutta ja muutoksia paremmin, kuin koskaan ennen elämäni aikana.

Emotionaalisen kestävyyden kehittyminen ei ole helpotus vain kanssaeläjille, jotka ovat joutuneet ottamaan vastaan tunnereaktiot, vaan myös itselle. Kun olo on henkisesti kevyt ja asioihin osaa suhtautua rauhallisesti, on elämä paljon helpompaa. On tärkeää muistaa, että asiat järjestyvät ja asettuvat omiin uomiinsa jollakin aikajänteellä. Tulee hetkiä, jolloin kaikki tuntuu kaatuvan päälle samaan aikaan ja jaksaminen on koetuksella, mutta silloin pitää kysyä itseltään: ”Pystynkö minä tähän?” ja muistaa, että vastaus on aina ”Kyllä!”

Vinkkejä emotionaalisen kestävyyden kehittämiseen

  • Keskity positiivisiin asioihin
    Mitä voit tässä tilanteessa saavuttaa tai oppia?
  • Anna itsellesi hetki olla surullinen, vihainen tai turhautunut
    Tarkoitus ei ole sammuttaa tunteita, vaan oppia sietämään niitä.
  • Pysähdy ajattelemaan asioita toisesta näkökulmasta
    Esimerkiksi työelämässä tapahtuville muutoksille on yleensä joku syy. Mikä se on? Ymmärrätkö sen? Onko se tärkeämpää, kuin sinun muutosvastarintasi?
  • Hyödynnä sisäänrakennettua selviytymisvaistoasi
    Usko siihen, että selviät tilanteesta kuin tilanteesta.
  • Älä pakene stressaavia tilanteita
    Siinä missä fyysinen kestävyys kasvaa juoksulenkillä, emotionaalinen kestävyys kasvaa selviytymällä stressaavista tilanteista.

The amount of endurance you develop is determined by the amount of stress you are willing to overcome.

Kommentoi (onnistuu myös anonyymisti, kun jätät kentät tyhjäksi)

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s